Yliopisto isänmaan palveluksessa?

Yliopistolakiesityksessä sanotaan, hivenen vanhahtavaan tapaan, että yliopistojen tehtävänä on "kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa" (§2).

Olisiko tämä se pykälä, johon voi jatkossa vedota puolustaessaan sellaisia aloja kuin kotimaisten kielten tutkimus, kotimainen kirjallisuus, historiatieteet, Suomen maantieteen tutkimus, taidehistoria? Kuka tutkii suomen kieltä, ellemme me itse?

Yliopistojen uusi rahoitusmalli ei saisi johtaa siihen, että luonnontieteellisen ja soveltavan tutkimuksen on helpompi saada rahoitusta kuin humanististen tieteiden ja yhteiskuntatieteiden. Ei saisi, mutta tähän se todennäköisesti johtaa. Olen surullinen siitä, että yliopistouudistusta tuntuu ohjaavan kovin yksioikoinen ja brutaali käsitys siitä, mikä on arvokasta tiedettä. Tietämättömyyttä ei voi antaa anteeksi, jos se johtuu sitä, että ei ole kuunneltu eikä otettu selvää.

Yliopistolaki voi pahimmillaan johtaa siihen, että tieteenalat ja yliopistot eriarvoistuvat, ja että meillä jatkossa on eri kerrosten yliopistoja. Ei siinä muuten mitään, mutta tämä ohentaa tieteen tasoa ja kaventaa tutkimuksen liikkuma-alaa. Tästä puhui professori Pentti Yli-Jokipii rohkeasti viime viikolla Turun yliopistossa pitämässään jäähyväisluennossa.