Opetuksen ja taiteen budjeteista

Yliopistot eivät uuden yliopistolain mukaisesti ole enää vuoden 2010 alusta valtion tilivirastoja. Tämän luulisi tarkoittavan sitä, että myöskään valtion hallinnon tuottavuusohjelma ei voi koskea niitä. Toisin kuitenkin näyttää olevan: valtiovarainministeriö haluaa tuottavuusohjelman koskevan yliopistoja myös jatkossa. Kun tuottavuusohjelmaa ei voida enää soveltaa henkilötyövuosiin, sitä ehdotetaan sovellettavaksi rahoituksen indeksikorotuksiin. Tämä on tulkinta, jota opetusministeri Sarkomaa ei hyväksy. Miten lienee uuden ministerin laita, mahtaako hän olla suopempi valtiovarainministeriön tulkinnoille?

Tuottavuusohjelmasta on tullut testi joka näyttää, onko kokoomus valmis menemään "kirjan mukaan" yliopistoa koskevissa asioissa: hallitusohjelmassahan luvataan, että tuottavuusohjelma ei saa syödä opetuksen ja tutkimuksen voimavaroja. Vihreät seisovat tämän lauseen takana edelleen.

Huolestuttavalta tuottavuusohjelman vaikutukset näyttävät myös sektoritutkimuslaitosten osalta. Erityisen katastrofaalinen tilanne on Kotimaisten kielten tutkimuslaitoksessa, jonka koko toiminta on uhattuna, kun tuottavuusohjelma uhkaa syödä sen henkilöstöstä kolmanneksen.

Valtion budjettiohjauksen heikko kohta on tätä nykyä se, että kun normiohjausta on niin merkittävästi vähennetty, on eduskunnan todellinen mahdollisuus tehdä arvovalintoja budjetin kohdentamisessa lähes olematon. Niinpä eduskunnan ainut mahdollisuus on esittää painokkaita toiveita siitä, että kunnat käyttäisivät valtionosuutensa siihen, mihin eduskunta ne myönsi.
Ensi vuoden budjettiin on lisätty 20 miljoonaa euroa perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen. On kuntapäättäjien vastuulla, että rahat todella menevät siihen mihin ne on myönnetty.

Perusopetuksessa olevien maahanmuuttajaoppilaiden määrä on lisääntynyt vuosikymmenen alusta 41 prosenttia ja nuorisoikäluokkaan kuuluvien määrä 56 prosenttia. Nämä ovat suuria lukuja ja määrä on edelleen kasvussa. Kaikenikäisten maahanmuuttajien kotoutumisen avain on kielitaito. Perusopetuksessa puutteelliseksi jäävä kielitaito on suurin syy siihen, että liian harva maahanmuuttajataustainen nuori jatkaa opintojaan toisella asteella.

Hallitus myönsi ensi vuoden budjettiin 9,5 miljoonaa euroa siihen, että perusopetukseen valmistava koulutus voidaan pidentää puolesta vuodesta vuoden mittaiseksi. Maahanmuuttajataustaisten opettajien täydennyskoulutuksen myönnettiin miljoona euroa. Nämä ovat hyviä lisäyksiä.

Tärkeitä asioita jäi kuitenkin puuttumaan. Suomi toisena kielenä - opetuksen lisäämiseen olisi ensi vuodelle tarvittu noin kymmenen miljoonaa euroa ja maahanmuuttajien oman äidinkielen opetusryhmien kokojen pienentämiseen kaksi miljoonaa euroa. Tutkimusten mukaan oman äidinkielen kunnollinen oppiminen on huomattavaksi hyödyksi kotoutumisessa.

Teatterilain piirissä olevien teatterien ja elokuvatuotannon osalta vuoden 2009 kulttuuribudjetti näyttää hyvältä. Teatterin vapaalla kentällä tilanne ei sen sijaan yhtään parane - kuilu valtionosuutta nauttivien ja vapaan taiteen kentän ryhmien välillä sen sijaan levenee. Vapaat ryhmät saivat vuonna 2006 vain prosentin Suomen teatteri-, tanssi- ja oopperamäärärahoista, mutta tuottivat 23 prosenttia maan kaikista ammattiteatterien esityskerroista ja saivat 15 prosenttia katsojista. Vuonna 1993 vapaan kentän tuki oli 200 000 euroa, joka jaettiin kuuden teatterin kesken. Nyt rahaa on 1,3 miljoonaa jaettavaksi peräti 31 ammattiteatterin ja sirkusryhmän kesken.

Tässä viime vastuu kaatuu kunnille ja kaupungeille: niiden tehtävänä on huolehtia vapaan taiteen kentän riittävästä tuesta. Näin on onneksi ainakin Helsingissä yritetty tehdä. Helsingin kulttuurilautakunta on tänäkin vuonna lisännyt puolella lain ulkopuolisten ryhmien, produktioiden ja festivaalien tukea, mikä näkyy esimerkiksi Koko-teatterin, teatteri Takomon, Avoimien ovien, Docpointin sekä Pikseliähkyn avustuksissa.