Eräs niistä asioista joita olen valtuustossa toimiessani pitänyt esillä on asunnottomuus. Tässä joitain esimerkkejä:
Asunnottomat suojaan pakkasilta
Helsinki hoitakoon asunnottomuuden
Asunnottomuuden vähentäminen edellyttää seudullista yhteistyötä
Asunnottomuuden hoitaminen ei ole bisnestä
Hotelli Fenno asuntolakäyttöön
Miksikö asunnottomuutta pitää vähentää? Koska asuminen on ihmisoikeus, perustuslaissa säädetty.
Ongelmallista asunnottomuuden hoitamisessa on se, ettei kukaan tunnu haluavan asunnottomia omalle kotiseudulleen. Asunnottomuuden vähentämistä vastustamalla hyväksymme kuitenkin sen, että asunnoton etsii yösijansa rappukäytävästä, taloyhtiön roskakorista, pankkien tuulikaapeista, metroasemien penkeiltä, ratikoista, pensaiden alta, polkupyöräkatoksista, lasten leikkimökeistä, lukitsemattomista autoista. Asunnoton ei asu missään, mutta yöpyä hänenkin jossain täytyy.
On myös kohtuutonta, että asuntolat nykyisellään ovat keskittyneet Itä-Helsingin ja Kallion alueelle. Asunnottomuuden asiallinen hoitaminen edellyttää, että 1) asuntolat jakautuvat tasaisesti ympäri kaupungin, että 2) asuntolat ovat kohtuullisen kokoisia ja niihin sekä niiden ympäristöön pystytään takaamaan riittävät tukitoimet, ja 3) tuetun asumisen asuntoita perustettaessa käydään riittävää keskustelua asukkaiden kanssa, ja varmistetaan kohdan 2) toteutuminen.
Suomessa on yhteensä noin 7400 asunnotonta, joista yksinäisiä asunnottomia on hieman yli 7000. Heistä pääkaupunkiseudulla on noin 4000. Asunnottomien perheiden määrä on noin 350, ja näistä yli puolet on Helsingissä. Yksinäisten asunnottomien määrä on viime vuosina lisääntynyt suurissa kaupungeissa, naisten ja nuorten osuus on kasvanut.
Nykyhallitus on asuntoministeri Vapaavuoren (kok.) johdolla tarttunut rivakasti asunnottomuuden vähentämiseen. Asunnottomuusohjelman 2008-2011 tavoitteena on puolittaa asunnottomuus vuoteen 2011 mennessä sekä löytää uusia toimintamuotoja asunnottomuuden vähentämiseksi. Asunnottomuusohjelman mukaisesti koko maassa
suunnitellaan parhaillaan n. 70 erillistä tukiasumishanketta, n. 20 hanketta koskee Helsinkiä, jossa tarve on suurin. Asunnottomuusohjelma perustuu hyvin pitkälle nykyisen hallituksen asettamalle asunnottomuutta pohtivan työryhmän työlle ("Nimi ovessa"-raportti).
Työryhmän jäseniä olivat sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen, piispa Eero Huovinen, toimitusjohtaja Hannu Puttonen (Y-säätiö) sekä lääketieteen tri, entinen kansanedustaja (sd) Ilkka Taipale.
Asunnottomuusohjelman tavoitteena on saada Helsinkiin uusien hankkeiden kautta n. 750tukiasuntoa ja olemassaoleviin kohteisiin n. 250 tukiasuntoa (asuntoloiden peruskorjaus tuetun asumisen yksiköiksi).
Näiden hankkeiden vastustus perustuu usein vanhahtaviin mielikuviin asuntoloista. Uusien hankkeiden toiminta-ajatus on kuitenkin toinen. Vanhat asuntolat muutetaan tuetun asumisen yksiköiksi, tukiasumiseen liittyy voimakas tuki ja ohjaus sekä uusia tehostettuja palvelumuotoja. Uutena tukimuotona ovat esim. ns. liikkuvat tukipartiot.
Asuntola-nimitystä ei uusien hankkeiden kohdalla pitäisi enää käyttää. Tukea asumiseen kaipaavien ja asunnottomuudesta kärsivien ryhmä on monitahoinen. Kenestä tahansa voi tulla asunnoton. Asunnoton on kuka tahansa meistä.
4. syyskuuta 2008
Missä asunnoton asuu?
Kirjoittanut
Outi Alanko-Kahiluoto
klo
torstai, syyskuu 04, 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Outi on osittain oikeassa asunnottomuuden helpottamistoimista. Siinäkin hän on oikeilla jäljillä, että ns. kuormitus eri kaupunginosiin on oltava tasaista.
Kiinnittäisin huomiota siihen, että asunnottomat ihmiset niputetaan näissä keskusteluissa yhdeksi ryhmäksi. Näin ei ole. Täytyy tunnistaa asunnottomuuden syyt, jotka valitettavan usein ovat ihmisistä itsestään riippumattomia.
Itä-Helsingissä on kuitenkin kaksi asiaa, jotka julkisessa keskustelussa on häivytetty: päihdeongelmaiset ja sen seurauksena erittäin karkeasti ilmi tulevat käyttäytymishäiriöt ympäristöä ja asukkaita kohtaan. Siksi Roihuvuori-seura ja alueen ihmiset haluavat selvityksen ennen "tukiasuntojen" rakentamista, mikä on naamioitu dementiavanhusten taloksi, mutta sijoitetaankin oman onnensa nojaan 22 vaikeasti koukussa olevaa huumevieroitettavaa, jotka oikeasti tarvitsisivat ympärivuorokautista valvontaa ja hoitoa.
Miksi kaikkein vaikeimmassa repsahtamistilanteessa olevat huumevieroitettavat sijoitetaan neljän koulun ja kolmen lastentarhan ja useiden muskareiden keskelle? Tiedossa on(tutkimuksia asiasta), että tällainen käyttäytyjäporukka a) aiheuttaa vakavia häiriöitä etenkin lapsiin kohdistuen b) vetää huume- ja alkoholikauppiaita c) rahoittaa rikollisella toiminnalla päihteiden hankinnan.
Tämä porukka ei kuulu Roihuvuoren alueelle. Heidän hoitonsa on järjestettävä mm. LkT Tuiskun mukaan hajasijoittamalla kauas keskittymistä, sen sijaan, että jätetään oman onnensa nojaan yhteen kasaan keskelle lasten päivittäisiä toimintoja.
Asukkaat eivät vastusta asunnottomien ja asunnottomuuden hoitoa, vaan toivottavat kaikki tervetulleeksi, jos vain em. haitat eivät kasva, koska nykyinenkin kuormitus on aikamoinen mm "yömajan" ja monien kaljakuppiloiden vuoksi (jotka nekin sijaitsevat ala-asteiden vieressä).
Julkiset kirjoitukset ja puheet Roihuvuorelaisesta Nimbyilystä tai dementiavanhusten syrjinnästä jne. ovat täysin tuulesta temmattuja.
Haluamme vain, että kaupunki hoitaa paljon paremmin kuntoutettavat, heidän sijoittamisensa hoidon pariin sekä ottaa huomioon ympäristövaikutukset.
Huumeporukalle sekä lapsille, siis tulevaisuudellemme, tämä olisi paljon parempi vaihtoehto, kuin nyt salaa ujutettu pika-asuntola (häkkisijoittamiseksikin sitä kutsutaan). Oireiden hoidon sijasta on keskityttävä Sosiaalilautakunnassakin ennaltaehkäisyyn, lapsiasiatkin kuuluvat samaan virastoon. Keitä pitäisi suojella ja miltä?
Kuvaavaa on, ettei asiasta ole keskusteltu alueen yhdistysten eikä asukkaiden kanssa. Kuulemistilaisuutta ei ole järjestetty, puhumattakaan että suunnitelma olisi esitetty julkisesti. Päätös tehtiin parin viikon varoitusajalla keskellä kesälomakautta. Lisäksi huumehoidon asiantuntijoita ei päätöstenteossa kuultu ollenkaan, samoin rakennus- ja kaavoitusviranomaisien kantaa ei kysytty. Onko tässä jotain piilotettavaa? Kuka hyötyy tällaisesta asiainhoidosta?
Veikko Hiiri
Veikko Hiiri
Kaikenlainen paikallisten yhdistysten kuuleminen on kyllä aina kaiken pahan alku ja juuri - tietysti kaikille kaikki on ihan ok, niin kauan kuin se ei ole heidän omalla takapihallaan. On helppoa jeesustella, että "toki nämä ihmiset tarvitsevat hoitoa, mutta tehkää se kaukana minusta". Lähimmäisenrakkaus on niin helppoa ajatustasolla, mutta usein kaikki kaatuu juuri siihen helvetin nimbyilyyn.
Pahinta kaikille "syrjäytyneille" on se, että heidät sijoitettaisiin jonnekin jumalan selän taakse eristyksiin normaalista yhteiskunnasta, koska silloin palaaminen olisi vieläkin vaikeampaa. Eristämällä ne, jotka ovat muutenkin meistä vieraantuneet, työnnämme heidät vieläkin kauemmas, mikä viestittää hyvin selvästi siitä, että tämä on muuten sitten se teidän karsinanne, jossa olisi hyvä pysyäkin, koska me muut emme halua teitä keskuuteemme.
Hitot asukasyhdistyksistä! Asun itse Kalliossa, missä pääsee jo nyt näkemään aika tehokkaasti ne elämän nurjatkin puolet, mutta kyllä minun takapihallani on silti vielä tilaa. Ei todellakaan olisi mikään hyvä idea laittaa kaikkia asunnottomia samaan nippuun ja samaan paikkaan, mutta jokaiselle on jokin tukiasema löydyttävä.
- humanisti
Humanistille
Nyt taitaa hämärtyä Roihuvuoren erityiskysymys:
Vanhusten hoitokoti ja lastentarha ja koulut aiotaan työntää syrjään huumeasuntolan tieltä. (Suunnitlmassa lukee näin, mutt asitä ei ole esitelty julkisuudessa).
Siis toiset heikossa asemasa olevat ihmiset voidaan unohtaa toista ryhmää hoidettaessa? Tätä vastustamme.
Me vaadimem, että jo Roihuvuoressa olevat hoitolaitokset (lapset, vanhukset) sekä saa a) paikallinen "normaali" elämä ei saa häiriintyä(=ympäristöhäiriöiden kasvu)
b) lasten- ja vanhustentaloa ei lopeteta, kuten nyt aiotaan, ja tilalle sijoittaa huume- ja alkoholiyksiköä.
Ainoa ratkaisu on etsiä toinen paikka asuntolalle ja jatkaa vanhutenhoitoa sekä lastentarhan olemassaoloa. Emme vastusta asuntolaa ja huumehoitoa sinänsä, mikä todettakoon taas kerran, uusi paikkin voi löytyä vaikka Itä-Helsingistä-
V Hiiri
Lähetä kommentti